Syksyn tärkein uutinen on tämä: Triinestä on tullut mummo! Ansan Svea-sisko sai 31.8. neljä kaunista pentua: kaksi urosta ja kaksi narttua! Pentujen isä on Nippe eli Tsarodej Call Me All. Toistaiseksi emä on saanut rauhassa keskittyä pentujen hoitoon, mutta jossain vaiheessa (eli hyvin pian) aion mennä ihastelemaan pikkuisia. 

Loppukesän ja alkusyksyn olemme Triinen kanssa yrittäneet urheasti kisata. 2-luokka ei vaan ole lähtenyt lentoon toivotuilla tuloksilla. Orivedellä saimme yhden hylyn ja toisen radan keskeytin kontaktiloikan takia. Takujen kisoissa Triine tuli kaksi kertaa neljännelle sijalle, mutta teki kontakti- ja pujotteluvirheitä. Walatin kisoissa tuli pohjanoteeraus, kun koira löysi kentän perältä kiinnostavaa nuuskittavaa ja juuttui sinne. Myös emäntä hätäili ohjauksesssa ja teki aivan alkeellisia virheitä.

Triine pysähtyy treeneissä puomin ja A:n kontakteille kuin bostikilla liimaten ja pujottelee lennokkaasti. Kisoissa koira on ollut niin kierroksilla, että se loikkaa reippaasti kontaktiesteiltä (välillä jalat osuu kontaktille, välillä ei) ja pujottelu menee usein sekaisin. Olen yrittänyt keskeyttää radat kontaktivirheen jälkeen, mutta koira ei ole tuntunut sisäistävän ideaa.

Viime viikonloppuna päätin kokeilla uutta konstia. Olimme Hattulassa kisaamassa ja ensimmäisellä radalla oli toisena esteenä puomi, jonka kontaktilta Triine loikkasi yli. Palautin koiran takaisin kontaktille, kehuin ja vapautin sen, ja sitten lähdimme pois radalta tuomarin ohjeiden mukaan. Maalisuoralla annoin Triinen suorittaa pari estettä, joten sain radan jälkeen palkattua koiran suorituksesta. Mietin silloin, että meneeköhän tässä nyt puoli vuotta tahkotessa sitä, mitä ohaaja ajaa takaa. Yllätys olikin melkoinen, kun seuraavalla radalla Triine pysähtyi sekä A:n, keinun, että maalisuoralla olleen puomin kontakteille! Harmikseni en itse ollut oppinut virheistäni, joten hylky tuli putkin jälkeen rynniessäni vauhdilla eteenpäin, jollon Triiine hyppäsi putken jälkeen näkemänsä väärän esteen. Olin joka tapauksessa innoissani ensimmäisistä kisoissa onnistuneista kontakteista!

Ansalla alkoi juuri juoksu, joten sen kanssa ei hetkeen ole kisasuunnitelmia. Onneksi treenihallissamme saa treenata juoksuisetkin nartut juoksuhousut jalassa. Sain tällä viikolla Ansalle paikan samasta ryhmästä, jossa Triinen kanssa treenaamme. Puin koiralle pöksyt jalkaan ennen halliin menoa, eikä koira niitä edes noteerannut: se sinkoili radalla kuin tykki. Tunnin päätteeksi menin treenaamaan seuramme omalle kentälle Wapun kanssa "eläkeläisagilitya". Onneksi Wapun kanssa sai hieman himmailla, sillä olin melkoisen poikki!

Wapun kanssa olemme kokeilleet uutta lajia: rally-tokoa. Koirakerhossamme järjestettiin viiden kerran alkeiskurssi ja halusin kokeilla sopisiko laji Wapulle. Wappu oli kyllä innoissaan lajista, mutta aluksi sitä kiinnosti tavattomasti myös hallin maton tuoksut. Lopulta sain naksuttimen avulla sen kuonon nousemaan maasta ja loppuosa kurssista sujuikin varsin mukavasti. Wapun tempperamentti tuli hyvin esiin myös tässä lajissa: kun toiset koriat suorittivat liikkeet rauhallisesti, Wappu mennä viipotti terrierimäisen täpäkästi. Jäämme odottelemaan jatkokurssia.

Wanda kävi sydänkontrollissa viime viikonloppuna. Tulokset olivat mukavaa kuultavaa: läppävika ei ole pahentunut. Wanda syö sydänlääkkeitä ja nukkuu paljon, mutta sydänvika ei sinänsä näytä sitä vaivaavan. Kesällä koira matkusteli siskoni perheen mukana ympäri Suomea aina Lappia myöten. Wanda nautti pitkospuilla juoksemisesta ja auringossa makailusta.

Koirakolmikko on sopeutunut hyvin syksyn uuteen rytmiin, jolloin aamulla herätään kukonlaulun aikaan ja odotellaan päivä emäntää töistä. Iltapäivällä olen yrittänyt viedä mahdollisuuksien mukaan koiria metsään, jotta ne pääsisivät juoksemaan vapaina  - tosin ei nyt, kun Ansalla on juoksu. Juuri ennen juoksun alkua koirat ehtivät päästä uimaan Kangasalan Vesijärveen. Triine tosi nykyisin mielummin kahlailee keppien perässä, mutta Wappu ja Ansa uivat kilpaa hakemaan keppiä järvestä. Wappu oli uintireissusta niin onnellinen, että pomppi vielä kotonakin koko 10-vuotiaan olemuksella!